Käsillä tekeminen oli ihanaa pitkästä aikaa. Voi kun löytyisi lisää aikaa tuohon hommaan. Meidän muksut on myös innokkaita askartelijoita, mutta heidän kanssaan askarrellessa ei omia juttuja ehdi miettiä, kun yrittää pitää sakset poissa Mean ulottuvilta ja ohjata Nooaa käyttämään liimaa vähän vähemmän kuin puikon kerrallaan ;)

Nooa tykkää edelleen piirtää sellaista sikinsokin - viivaryteikköä, mutta kun kerran kokeilin pyytää häntä piirtämään samansuuntaisia viivoja, tajusi Nooa heti mitä piti tehdä. Ympyrä onnistui myös, sen sisälle silmät ja suu. Kädet ja jalat tuli myös kysyttäessä. Täytyy kyllä ihmetellä miten se ihmislapsi oppiii asioita itsekseen kun ei kukaan ole Nooalle kertonut että näin  piirretään ihminen. Sieltä se vaan tuli =) Täytyykin joskus kuvata niitä Nooan piirrustuksia, nyt vain kaikki on menneet kavereille joten ensi kerralla sitten.

Muutoin lapset tykkää touhuta vaikka mitä. Nooan uusi puolikorkea sänky on pop, molemmat lapset pääsevät (äidin kauhuksi) kiipeämään sinne myös päädyn tukilaudan avulla portaiden sijaan. Uimahallia nuo tuntuvat rakastavan, ja siellä onkin nyt käyty lähes viikottain. Eilen pääsin mäkin kokeilemaan rajojani kun joku oli viskaissut lasten rinkula-lelut kylmä-altaaseen. Yhden sitten uskaltauduin sieltä hakemaan ;)

Talvi täältä puuttuu kokonaan, mutta tänään sentään paistaa ihanasti aurinko. Kauniita helmikuisia päiviä kaikille!