Tässäpä tämän syksyn aikaansaannokseni: kaksi kaulahuivia ihan perusmallilla, en edes mitään kivoja palmikoita jaksanut tehdä. Ja hahtuvalapaset, Ullan mallia muokaten. Ovat jotain lasten kokoa, mutta reilusti liian isot vielä Nooalle. Tein tarkoituksella peukalot erilaisiksi, mutta laiskuuttani en jaksanut kohdistaa liukuvärjättyä hahtuvaa ja lapasten kärjistäkin tuli eripariset. Ei voi mitään.
Jos jollakin on käyttöä eriparilapasille, niin saa hihkaista, turhaan ne tuolla meidän kaapissakaan lojuvat vuosikausia odottamassa lasten kasvamista.

Kuvausalustana mielenkiintoisesti alasrevitty verho. Mea kun tykkää leikkiä verhopiiloa noilla valoverhoilla, mutta usein se menee sitten roikkumiseksi.