Muistamisia varten lapset nykersivät (pitkään ja hartaasti) rannekoruja. Minä kun ihastuin memory wire-koruihin, niin niitä syntyi sitten lastenkin käsistä. Jokaiselle hoitajalle oma kirjainhelmellä varustettu koru. Minä säätelin sen verran, että valitaan yksi tai kaksi hoitajan/open lempiväriä, eikä tehdä tällä kertaa ihan sateenkaarenkirjavia. 

Yllättävän paljon hommaa on, vaikka yksi koru ei ikuisuuksia vie, mutta kuutena kappaleena on lapsillakin jo jaksamista. 

Vielä keittiöpuolelta vein kahvipöydään herkkuja. Annika oli keväällä tehnyt pikkuherkkuja, kiitos ideasta. Ohje on kinuskikissalta: Valkosuklaa-limefudge ja suklaa-hasselpähkinäfudge (jota varten vain muokkasin valkosuklaafudgen ohjetta, se kun oli niin mukavan nopea tehdä).

Aamusta oli viisivuotiaan joulujuhlat, joissa esikoinen halusi toimia kuvaajana. Joukossa on kasa hyvin tärähtäneitä ja muutama onnistunut tilannekuva, sekä video, jossa taustalla kuuluu tonttulaulu-esitys, mutta kuva näyttää lattialla makoilevaa 2v kaveria =) Hauska seurata, mikä on lapsesta se mielenkiintoisin kuvauskohde =)

Saman päivän iltaan osui sitten eskarin juhla, joka olikin hauska tontturata. Lyhdyn kera kuljimme pihamaalla vieden siemeniä ja pähkinöitä muistamisiksi eläimille. Kyllä oli alueen oravilla, hiirillä ja linnuilla herkkuilta!