Kävimme lasten kanssa aikuisopiston joulutapahtumassa. Aiempien vuosien tapaan siellä oli kurssien vetäjät pitämässä erilaisia puuhapajoja. Meillä tykätään kovasti näistä tapahtumista, missä pääsee itse tekemään! Tarjolla oli vaikka sun mitä ja lähes kaikissa kävimmekin. Lapset viihtyivät niin pitkään, että pääsin kuuntelemaan päivän loppupuolella ollutta mieslaulajien konserttiakin - ainakin puolet siitä. Silloin alkoi turnausväsymys jo näkymään ja ikävä kyllä kuulumaan, joten poistin levottoman kolmikkoni paikalta.

Tässä pipareita lukuunottamatta eskarilaisen aikaansaannokset: lahjapaperia, kortti, aikakausilehti-tähti, huopakukat ja pitsinnypläys.

Ja sama setti viisivuotiaan käsien jäljiltä.

Ihanaa on se, että nämä kaksi ovat jo niin isoja, että pystyvät toimimaan itsekseen ilman äidin käsien jatkuvaa apua. Hyvä niin, sillä kokki kolmonen oli vaunujen puuttuessa (kiellettiin tuomasta sisälle, pöh) ja liinan unohtuessa hereillä pitempään kuin olisi halunnut eikä kovin hyväntuulisena. Kädet olivat siis jokseenkin varatut ison osan ajasta. Mukavaa kuitenkin oli jälleen!

Ja ps. jos meillä olisi viitsitty siivota, niin nyt olisi ihan joulutunnelmat jo. Ehkä se siisteyskin sieltä joku päivä ilmaantuu. Nyt on vaan liian  monta rautaa tulessa ja joka hetkelle muuta (tietysti tärkeämpää) puuhaa. Joulukorttien jättöpäivä lähestyy (huimat 1 kpl valmiina, iiks) samoin kuin omat valmistujaiset, joihin päätin kunnianhimoisena ommella itse hameen. Saas nähdä tuleeko siitä siistiä tai edes sopivaa ;) Eikä sovi unohtaa lasten hoitotätien lahjuksia, nekin olisi ensi viikolla luovutettava.